10 % parannus

Eilen kävin sitten vetämässä Mustasaaren juoksucupin Sulvan 6 km maastokisan. Viime vuonna aikani oli 28:22 ja nyt onnistuin parantamaan sitä n. 10 %:lla. En saanut lopullista aikaani vielä, mutta se on 25:4x, eli olen enemmän kuin tyytyväinen lähes 3 min parannukseen. Olin ajatellut 27 min ajan olevan mahdollinen ja nyt menin sitten alle 26 min. Jee, jotakin kehitystä on havaittavissa.

Mutta koville se otti. Olin jo 3 km paikkeilla antamassa periksi. Ihan oikeasti siis. Mietin heittäytyväni maahan, keksiväni jonkin kuvitteellisen vamman ja pitäväni jalasta kiinni huutaen samalla kivuissani. Mutta se olisi ollut heikkoa.

Aloitin ehkä hieman liian lujaa, sillä aikani oli puolessa välissä 12:1x. Ihmettelinkin lopussa kun juoksijoita tuli ohi vasemmalta ja oikealta. Mutta he olivatkin puolimatkalaisia, jotka juoksivat vain 3 km.

Kaverini kertoi reitillä olleen 60 metriä nousuja, eli 10 m/km. Mutta kun ei ole tottunut juoksemaan mäkisessä maastossa, niin se tuntui 600:lta metriltä. Vauhti tyssäsi aivan täydellisesti ylämäissä ja alamäissä joutui sitten jarruttelemaan, ettei lentäisi nutulleen. Ei ole helppoa kun ei osaa.

Sama kaveri lähti n. 2 min jälkeeni ja hän ohitti minut kisan lopussa. Uhosi jo lähdössä poimivansa minut ensimmäisellä kierroksella. No minähän vilkuilin taakseni minkä ehdin. Ammensin varmaan siitäkin lisävoimia.

Viimeiset puolitoista kilometriä tulin sykemittari rajoitinta vasten. Ei meinannut henki kulkea ja maalissa oli ihan fyysisesti huono olo. Fun they said? :)

Olin suunnitellut käyväni aamulla juoksemassa, mutta ei tehnyt mieli. Täräytinkin sitten fillarilla rauhallisesti töihin. Ehkä* sitä lähtisi illalla sitten lenkille.

*Trikoomies pidättää oikeuden mahdollisiin muutoksiin.